keskiviikko 27. syyskuuta 2017

MIKSI EN OO POSTANNUT MELKEIN KAHTEEN KUUKAUTEEN?

Untitled Päätin, että nyt blogihiljaisuuteni päättyy. Hiljaisuus ja tauko, jota en nähnyt tulevan. En ole koskaan bloggausaikanani ollut pois blogin äärestä tai valokuvauksesta juuri kahta viikkoa pidempään.

Yksinkertaisesti en ole jaksanut. Olen ollut uupunut ja kärsinyt monenlaisista kivuista. Olen juossut lääkärissä yhä uudelleen jonkin diagnoosin toivossa ja vaihtanut lääkekuuria kahden käden sormilla laskettavan monta kertaa. Veto on ollut kokonaisvaltaisesti pois. Pahimpina päivinä on pelottanut nousta sängystä ylös, koska se on toisinaan ollut kipujen kannalta niin vaikeaa. Innostukseni on ollut vähän siellä sun täällä ja yleinen halukkuus on kulkenut omalla painollaan. En ole koskenut kameraani hävettävän pitkään aikaan... Untitled Lähes selittämättömät ja sietämättömät kiputilat hellittivät aikanaan, mutta moisista en ole aikaisemmin kärsinyt ja se hieman pelottikin: "voisiko kyse olla jostain vakavammasta"? Tauko on kuitenkin tehnyt tehtävänsä. Kaikki on nyt paljon paremmin ja kuten olen useasti todennutkin, niin uskon edelleen, että kuljemme tätä matkaa nousuvoittoisesti.

Haluan jättää ikävät ajat ja asiat taakseni ja keskittyä taas niihin asioihin, joista nautin. Niistäkin täytyy pitää taukoa, mutta vasta sen jälkeen oivaltaakin, kuinka tärkeitä ne ovat. Onnekseni aloitin joogan nyt jälleen syksyllä, mikä on rentouttanut ja rauhoittanut niin kehoa kuin mieltäkin. Olen myös äärimmäisen kiitollinen eräältä ystävältä saadusta lahjasta, josta on muodostunut tärkeä jokapäiväinen rutiini. Tämä lahja on kiitollisuuspäiväkirja, johon kirjoitan mietteitäni päivän päätteeksi, koska 'jokaisessa päivässä on jotakin hyvää'. Olen oppinut löytämään jokaisesta päivästä positiivisen puolen ja usein asioita on moniakin. Tänään olen kiitollinen ihanasta ulkoiluretkestä kauniiseen Repoveden kansallispuistoon toisen ystäväni kanssa! Luonnossa on uskomaton voima... Untitled Olen toki kirjoittanut koulun vuoksi erilaisia tekstejä ja räpsinyt kuvia puhelimella, mutta blogin päivittely on kuitenkin aivan eri asia. Melko pitkään pidin instagramin ja snapchatinkin mystoryn puolella hiljaisuutta, silloin tällöin julkaisin jotain. Olen myös pohtinut kirjoituksieni ja julkaisujeni luonnetta ja omaa identiteettiä sekä arvoja. Mitä haluan jakaa muille ja mikä on hyvää pitää itsellään? Mielestäni olen ollut näiden kysymysten kanssa melko sujut, mutta omia ajatuksia on hyvä pysähtyä työstämään myös laajemmassa mittakaavassa!

Elämässäni on myös tulossa isoja muutosvaiheita, jotka ovat askarruttaneet enemmän tai vähemmän. Opiskelu jatkossa: missä ja milloin? ja pohdintoja yleisesti tulevaisuudesta. Palaset kuitenkin yleensä loksahtavat paikoilleen En halua ottaa bloggaamisestakaan mitään stressiä, mutta sanonpahan vain, että se on todella tärkeässä osassa elämääni! Katsotaan, mitä tuleva tuo tullessaan.

Rakkautta kaikille

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti