perjantai 29. kesäkuuta 2018

LONG TIME NO SEE

002 2 Viime kerrasta on päässyt vierähtämään hurjan pitkä aika. En juuri osaa perustella ilmoittamatonta hiljaiseloa, ehkä ei tarvitsekaan. Paljon on tapahtunut, mutta toisaalta elämä on vain rullannut eteenpäin. Edessä oli asioita, jotka muuttuivat blogimaailmaa ja harrastusta tärkeämmiksi.

Kevään ylioppilaskirjoitukset olivat ehkäpä suurin ponnistus elämässäni. Kirjoitin kaikki aineet (biologia, kemia, pitkä ruotsi, pitkä englanti ja äidinkieli) nyt keväällä. Ylioppilaskokeita oli lähes joka toinen päivä. Lukuloma sujui yllättävän maltillisesti vaikka usko omiin kykyihin meinasi loppua.

Kirjoitusten jälkeen en aluksi osannut levätä ja rauhoittua. Kävin jotenkin ylikierroksilla. Kuitenkin tajuntaan iski nopeasti, että myös kevään pääsykokeisiin on alettava sparraamaan. Voimavarat olivat oikeasti siinä vaiheessa aika koetuksella. Tuntui, että minut pakotetaan tähän painetunteeseen, jota myös pääsykokeet aiheuttivat. 023 2 089 2 Tämän vuoden ja ensimmäisen hakukertani osalta hain lukemaan lääketiedettä Tarton yliopistoon sekä Suomeen. Suomen osalta toivoa en nyt tiennyt edes vielä ensimmäisellä hakukerralla olevan, en oikein edes tiennyt mitä tulevalta kokeelta olisi pitänyt odottaa. Tarton lääketieteelliseen suuntaava koe oli aiemmin, Helsingissä. Siitä jäi suhteellisen myönteiset fiilikset ja jännityksellä jäinkin odottamaan tuloksiani. Suoriuduin omasta mielestäni hyvin - kuitenkaan pisteeni eivät riittäneet sisälle pääsyyn. Suomessa en päässyt edes varasijoille asti. Silti pitää osata olla itsestään ylpeä. 042 2 069 2 Edessä on siis välivuosi sisältäen mahdollisesti ja toivottavasti mieluisaa työtä ja ehkä matkailuakin. Ensimmäistä kertaa vähään aikaan minulla on kuitenkin kunnolla tilaa omille ajatuksille ja toiveille. Ehkä välivuosi tuo tullessaan aivan erilaisia ja uudenlaisia haaveita sekä haasteita. Välivuosi ei ole katastrofi. Uskon, että se on myös juuri nyt sitä, mitä olen kaivannutkin - hengähdystauko. 047 2 082 2 // Ylioppilaskirjoituksien ja pääsykokeiden jälkeen sekä ennen ylioppilasjuhliani olimme poikaystäväni kanssa viikon rentoutumislomalla Bulgarian kultahietikolla. (Lue: hankkimassa rusketukset juhlia varten, haha...) Tekisi muuten mieli lähteä taas lomalle ja reissuun, mutta koko kesän kestävistä töistä on pakko priorisoida säästöjä myös tulevaisuutta varten. We'll see, kiva olla täällä taas!

Lukeekohan näitä höpinöitä enää kukaan?

torstai 7. joulukuuta 2017

UUSI KELLO

011 2 016 2 020 2 008 2 Moikka taas! Innostuin eräänä päivänä ajatuksesta, että kuvaisin flatlaykuvia, joissa näkyisi muun muassa juurikin tämä uusi kelloni, jonka tilasin Black Fridayn alesta vajaalla parillakympillä! Kello on merkiltään Kiomi, minulle melko uusi merkki. Olen kuitenkin katsellut Kiomin asusteita ja vaatteita Zalandolla useastikin! Olen aina ollut sitä mieltä, että liiat yksityiskohdat eivät ole minun juttuni. Pienillä asioilla voikin elävöittää asua ja lookia kokonaisuutena; asusteet toimivat tässä tarkoituksessa mielestäni näppärästi!

Olen kantanut ranteessani jo pidemmän aikaa samaa metallirannekelloa, jossa on kullan ja hopean sävyjä, joten halusin jotakin uutta. Tutkin kellotarjontaa aikani ja toivelistalle kerääntyikin yli kymmenen kelloa, joista aloin karsimaan vähemmän miellyttäviä ja päädyin tähän mustaan nahkarannekkeiseen ja mustalla kellotaululla varustettuun, tykkään!

lauantai 4. marraskuuta 2017

2X RAVINTOLAVINKKI PIETARIIN

004 005 Yaposha, Bolshaya Konyushennaya 10

Sushin ystävät huomio! Yaposhassa söimme paikan päällä herkulliset ja ennen kaikkea tuoreet sushit ja haimme vielä viimeisenä iltana samanlaisen satsin mukaan. Tämä ravintola on mielestäni löytö! Ravintolan tarjonta oli hämmentävä, koska tarjolla oli myös muun muassa burgereita, salaatteja, drinkkejä ja jälkiruokia. Mielestäni ravintola erottuu laajalla valikoimallaan kuitenkin edukseen! Kuvia katsellessa nousee vähintäänkin vesi kielelle, huhhuh! Tripadvisorissa lisää arvosteluja täällä.

Baraka, Bolshaya Konyushennaya 2

Tämä marokkolainen kasvisruokaravintola oli todellinen yllättäjä, kerrassaan uniikki! Ravintola sijaitsee katutason alapuolella ja sen sisäänkäyntiin ei välttämättä kiinnitä helposti huomiota, mutta onneksi ystävämme suositteli paikkaa ja niin päädyimme sisään. Tunnelma oli täysin kohdillaan, musiikki ja tuoksut olivat miellyttäviä sekä valaistus oli rauhallisen mystikäs. Sisustus ja ruoka olivat kerrassaan uskomattomia ja kokemus oli todella ihana. Pietarissa ravintoloiden hintataso on usein huokeampi Suomeen verrattuna ja siksi maisteltavaksi tuli tilattua sitä sun tätä. Tripadvisorin arvosteluja täällä.208 2 161 218 2 217 2 Nämä kaksi huippumestaa sijaitsevat sattumoisin saman kadun varrella! Molemmat ravintolat sopivat mielestäni vaativammallekin ruokailijalle ja molemmista sai helposti lisätietoa ruoasta. Englannin osaaminen on yleisesti Venäjällä todella heikkoa, mutta ainakin Barakan ('Varaka') tarjoilija osasi hyvin neuvoa ja kertoa lisää ruokalajeista. Suosittelen ehdottomasti!

Kävimme syömässä myös gruusialaisessa ravintolassa. Jos pääset käymään georgialaisen ruoan ravintolassa, suosittelen tilaamaan hatsapuria (jogurtti -tai hapankermapohjainen suolainen juustotäytteinen piiras/täytetty leipä) tai vaikkapa gruusialaisen juustolautasen (vahvoja, suolaisia juustoja), kalaa tai chashushulia (lihapata). Venäjä on täynnä makuja!

Löytyykö teidän joukostanne kulinaristeja? Onko teillä jakaa näiden ravintoloiden lisäksi joitakin muita ravintolavinkkejä Pietariin?

maanantai 9. lokakuuta 2017

POSTIKORTTEJA PIETARISTA

163 122 019 229 005 008 Pirteää maanantaita! Viikonloppu hujahti Pietarin kaupunkihulinassa ja kulttuurin parissa. Emme käyneet matkan aikana oikeastaan missään ostoskeskuksissa vaan keskityimme lähinnä nähtävyyksiin, ruokailuun ja jopa historiaan. Viikonloppu sujui melko spontaaneissa merkeissä, eikä tekemisistä tarvinnut nostaa stressitasoja. Yövyimme äitini kanssa ystävämme luona, joten sekin toi oman erilaisuutensa matkaan.

Tulipa taas todistettua, että yhteen viikonloppuun voi mahduttaa vaikka ja mitä! Mielestäni on hauska ajatella, että kotikaupungistani pääsee junalla miljoonakaupungin sykkeeseen lähes samassa ajassa kuin Helsinkiin. Otimme ennen matkaa sekä minulle että äidilleni vuosiviisumit, joten nyt olisi sopiva aika tehdä vielä reissu jos toinenkin Venäjän suuntaan! Tämä oli  tänä vuonna jo toinen kertani Pietarissa, joten olisi kiva päästä tulevaisuudessa käymään myös jossakin muualla. Pietarissa kuitenkin riittää nähtävää todella paljon, joten samassakaan kohteessa ei ole tylsistymisen vaaraa. Kaupunki on muun muassa täynnä teattereita, kirkkoja ja puistoja. Tulen hieman myöhemmin postaamaan blogin puolelle ainakin ravintolavinkki -postauksen ja kenties jotakin muutakin, haha... Oletteko te matkailleet Venäjällä?

Matkan aikana innostuin päivittelemään melko ahkerasti instagramia ja snapchattia, joten ne kannattaa myös ottaa seurantaan: löydät minut molemmista käyttäjänimellä @annikasusannaz

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

MIKSI EN OO POSTANNUT MELKEIN KAHTEEN KUUKAUTEEN?

Untitled Päätin, että nyt blogihiljaisuuteni päättyy. Hiljaisuus ja tauko, jota en nähnyt tulevan. En ole koskaan bloggausaikanani ollut pois blogin äärestä tai valokuvauksesta juuri kahta viikkoa pidempään.

Yksinkertaisesti en ole jaksanut. Olen ollut uupunut ja kärsinyt monenlaisista kivuista. Olen juossut lääkärissä yhä uudelleen jonkin diagnoosin toivossa ja vaihtanut lääkekuuria kahden käden sormilla laskettavan monta kertaa. Veto on ollut kokonaisvaltaisesti pois. Pahimpina päivinä on pelottanut nousta sängystä ylös, koska se on toisinaan ollut kipujen kannalta niin vaikeaa. Innostukseni on ollut vähän siellä sun täällä ja yleinen halukkuus on kulkenut omalla painollaan. En ole koskenut kameraani hävettävän pitkään aikaan... Untitled Lähes selittämättömät ja sietämättömät kiputilat hellittivät aikanaan, mutta moisista en ole aikaisemmin kärsinyt ja se hieman pelottikin: "voisiko kyse olla jostain vakavammasta"? Tauko on kuitenkin tehnyt tehtävänsä. Kaikki on nyt paljon paremmin ja kuten olen useasti todennutkin, niin uskon edelleen, että kuljemme tätä matkaa nousuvoittoisesti.

Haluan jättää ikävät ajat ja asiat taakseni ja keskittyä taas niihin asioihin, joista nautin. Niistäkin täytyy pitää taukoa, mutta vasta sen jälkeen oivaltaakin, kuinka tärkeitä ne ovat. Onnekseni aloitin joogan nyt jälleen syksyllä, mikä on rentouttanut ja rauhoittanut niin kehoa kuin mieltäkin. Olen myös äärimmäisen kiitollinen eräältä ystävältä saadusta lahjasta, josta on muodostunut tärkeä jokapäiväinen rutiini. Tämä lahja on kiitollisuuspäiväkirja, johon kirjoitan mietteitäni päivän päätteeksi, koska 'jokaisessa päivässä on jotakin hyvää'. Olen oppinut löytämään jokaisesta päivästä positiivisen puolen ja usein asioita on moniakin. Tänään olen kiitollinen ihanasta ulkoiluretkestä kauniiseen Repoveden kansallispuistoon toisen ystäväni kanssa! Luonnossa on uskomaton voima... Untitled Olen toki kirjoittanut koulun vuoksi erilaisia tekstejä ja räpsinyt kuvia puhelimella, mutta blogin päivittely on kuitenkin aivan eri asia. Melko pitkään pidin instagramin ja snapchatinkin mystoryn puolella hiljaisuutta, silloin tällöin julkaisin jotain. Olen myös pohtinut kirjoituksieni ja julkaisujeni luonnetta ja omaa identiteettiä sekä arvoja. Mitä haluan jakaa muille ja mikä on hyvää pitää itsellään? Mielestäni olen ollut näiden kysymysten kanssa melko sujut, mutta omia ajatuksia on hyvä pysähtyä työstämään myös laajemmassa mittakaavassa!

Elämässäni on myös tulossa isoja muutosvaiheita, jotka ovat askarruttaneet enemmän tai vähemmän. Opiskelu jatkossa: missä ja milloin? ja pohdintoja yleisesti tulevaisuudesta. Palaset kuitenkin yleensä loksahtavat paikoilleen En halua ottaa bloggaamisestakaan mitään stressiä, mutta sanonpahan vain, että se on todella tärkeässä osassa elämääni! Katsotaan, mitä tuleva tuo tullessaan.

Rakkautta kaikille